Naisten Korisliiga


Koripalloa on pelattu kohta 130 vuotta, ja naiset ovat olleet mukana pelaamassa sitä alusta lähtien. Koripallo keksittiin USA:ssa, kun Massachussetin Springfieldissä opettanut James Naismith sai vuonna 1891 tehtäväkseen keksiä uuden urheilulajin. Seutu on tunnettu ankarista talvistaan ja tarvittiin laji, jota koulun oppilaat pystyisivät pelaamaan myös talvisin.

Taitoa, ei voimaa

Naismith oli pelannut lapsuudessaan Duck on the Rock -nimistä peliä ja otti inspiraation uuteen lajiin siitä. Koska kyseessä oli kouluissa pelattava laji, halusi hän pitää voimankäytön, fyysisen kontaktin ja taklaukset mahdollisimman vähäisinä. Kun voimankäytöllä ei tässä lajissa ollut paljon sijaa, korostui taidon merkitys, minkä johdosta Naissmith asettikin maalit korkealle pelaajien yläpuolelle kumpaankin päähän kenttää. Ensimmäiset korit olivat kirjaimellisesti koreja, sillä hän naulasi kaksi luumukoria koulun liikuntasalin molempiin päihin.

Lisäksi tarvittiin vain selkeät, hyvin lyhyet säännöt – ja uusi peli oli valmis. Tämä peli levisi kulovalkean lailla ensi USA:ssa NMKY-verkoston avulla, mutta Suomeen sen toi Kööpenhaminasta Vilho Nuoreva 1920-luvun lopulla.

Suomen naisten koripallo

Koska raa’alla voimankäytöllä ei koripallossa pärjää, soveltui se myös naisille ja tytöille alusta lähtien, ja he ottivatkin sen omakseen epäröimättä. Suomen naisten koripallojoukkue pelasi EM-kisoissa jo vuonna 1952, mutta se ei ole vielä päässyt MM-kisoihin tai olympialaisiin.

Suomessa pelataan sarjatasolla naisten koripalloa sekä koripallon I-divisioonassa että Korisliigassa, joka onkin naisten koripallon korkein sarjataso kotimaassamme. Valtakunnallisia naisten koripallosarjoja ovat myös 19-vuotiaat (A-nuoret), 16-vuotiaat (B-nuoret), 14-vuotiaat (C-nuoret), Seniorit (sekä 30+ -vuotiaat että 40+ -vuotiaat) ja Special Olympics -joukkueet.

Kaikki nämä liigat ovat Suomen Koripalloliiton alla. Suomen Koripalloliitto on suomalaisen koripalloilun kattojärjestö, joka vastaa Suomessa pelattavista koripallosarjoista, joiden mukana on myös Naisten korisliiga.

Hieman historiaa

Naisten Korisliigassa pelataan Suomen-mestaruudesta, ja siitä on pelattu vuodesta 1944 lähtien, kun taas miesten puolella on oteltu Suomen-mestaruudesta vuodesta 1939 lähtien. Naisten Korisliiga oli nimeltään koripallon naisten SM-sarja vuoteen 2013 saakka, mutta sen jälkeen sitä alettiin kutsua Naisten Korisliigaksi. Miehet olivat vaihtaneet pääsarjansa nimen Korisliigaksi jo vuonna 2005.

Alussa joukkueita oli tässä naisten koripallon pääsarjassa vain kuusi, mutta vuonna 1953 joukkueiden määrä nostettiin kymmeneen. Mestaruudesta oteltiin kahdessa lohkossa, itäisessä ja läntisessä. Seuraavana vuonna lohkoista kuitenkin luovuttiin, mutta joukkueiden lukumääräksi jäi kymmenen.

Naisten Korisliiga – miten pelataan?

Naisten Korisliigan kausi koostuu runkosarjasta ja pudotuspelistä. Kuten sanottu, mukana on kymmenen joukkuetta, ja jokainen niistä pelaa runkosarjassa yhteensä 27 ottelua. Kuusi parasta selviytyvät pudotuspeleihin, kun taas viimeiseksi jäänyt joukkue tipahtaa I-divisioonaan seuraavaksi pelikaudeksi.

Runkosarjan yhdeksän ensimmäistä kierrosta pelataan edellisen kauden menestyksen perusteella luodun ranking-järjestyksen mukaan. Loput 18 kierrosta pelataan niin, että kaikki pelaavat kaikkia vastaan sekä kotona että vieraissa.

Pudotuspeleihin selvinneistä joukkueista kaksi ensimmäistä etenevät suoraan välieriin ja neljä muuta ratkovat kaksi muuta välieräpaikkaa puolivälierissä. Niin puolivälierissä, välierissä kuin pudotuspeleissä pelataan niin sanotusti paras viidestä -menetelmällä, jossa kunkin sarjan voittoon tarvitaan 3 voittoa. Poikkeuksena on pronssiottelu, jossa mitali ratkaistaan vain yhdellä ottelulla. Finaaliin selviävät välierien voittajat, ja kolmella voitolla pääsee Suomen-mestariksi.

Naisten Korisliigaan avautuu joka kauden jälkeen paikka yhdelle joukkueelle, sillä runkosarjan viimeinen putoaa I-divisioonaan, kun taas I-divisioonan ensimmäiseksi sijoittunut joukkue kohoaa Naisten Korisliigaan seuraavaksi kaudeksi.

Naisten Korisliiga joukkueet

Viimeisin Naisten Korisliigan pelattu kausi on 2016-2017, jossa oli mukana kymmenen kovaa joukkuetta. Näistä naisten koripallojoukkueista perinteikkäin on varmastikin Forssan Alku. Itse urheiluseura Forssan Alku perustettiin jo vuonna 1913, mutta se oli ollut olemassa jo vuodesta 1902 lähtien Forssan Työväenyhdistyksen yhtenä alaosastoista.

Forssan Alku on myös niittänyt runsaasti mainetta ja kunniaa nimenomaan naisten koripallon puolella, sillä sen koripallojoukkue on voittanut yhteensä kahdeksan Suomen-mestaruutta. Korisliigaan se ylsi mukaan vuonna 1984, kun taas 90-luku oli sen todellista kulta-aikaa, sillä se voitti seitsemän Suomen-mestaruuksistaan tuolla vuosikymmenellä. Nyt viimeisimmällä kaudella se ylsi puolivälieriin saakka kapteeninsa Hanna Vapamaan johdolla.

Toinen perinteikäs, nykyisin lähinnä koripalloon keskittyvä urheiluseura on Hyvinkään Ponteva. Seura perustettiin vuonna 1916, ja se juhli 100-vuotista olemassaoloaan vuonna 2016. Mukavan syntymäpäivälahjan se sai sitä seuraavana vuonna, kun naisten koripalloilijat toivat sille Suomen-mestaruuden voittamalla Naisten Korisliigan.

Hyvinkään Ponteva eli HyPo nousi Naisten Korisliigaan I-divisioonasta kaudeksi 2014-15, ja kapteeninsa Taru Tuukkasen johdolla HyPo selvitti tiensä suoraan välieriin viimeisimmällä kaudella 2016-17. HyPo hävisi puolivälieristä nousseelle Espoo Unitedille kaksi ensimmäistä finaaliottelua, mutta rökitti sen jälkeen espoolaiset kolmessa seuraavassa finaaliottelussa, vieden näin Suomen mestaruuden.

HyPolla on tätä ennen SM-tasolla vain yksi hopeamitali, joten kulta maistui hyvinkääläisille, joilla oli tällä kaudella eniten maajoukkuepelaajia riveissään, kokonaiset neljä kappaletta. HyPo ei kuitenkaan ollut ensi kertaa mestaruuden finaalipeleissä, sillä sitä edellisellä kaudella se otteli mestaruudesta Catz Lappeenrantaa vastaan, mutta vastustaja kuitenkin vei silloin mestaruuden puhtaasti kolmessa ensimmäisessä pelissä.

Vuonna 1996 perustettu Catz Lappeenranta on suhteellisen nuori seura verrattuna Forssan Alkuun ja Hyvinkään Pontevaan, mutta se on tullut rytinällä koripallokansan tietoisuuteen noustuaan Naisten Korisliigaan kaudella 2005-2006. Seuralla on Suomen-mestaruuksia yhteensä kuusi. Se on hallinnut 2010-lukua miltei kokonaan, mutta poikkeuksena vuosi 2011 sekä viimeisin 2017. Hopeamitaleja sillä on neljä kappaletta. Sillä on viimeisimmältä kaudelta pronssimitali, josta se otteli puolivälieristä noussutta Peli-Karhut-joukkuetta vastaan kapteeninsa Elena Reshetkon johdolla.

Naisten Korisliiga sarjataulukko

Koska jokaisen kauden jälkeen putoaa runkosarjan viimeinen, joka huomioidaan kaikkiaan 27 pelatun ottelun jälkeen, I-divisioonaan, on tämän Naisten Koripallon pääsarjan sarjataulukko mielenkiintoista luettavaa. Kaudeksi 2016-17 nousi I-divisioonasta pääsarjaan Helmi Basket HBA. Helmi Basket on tyttöjen ja naisten koripalloon erikoistunut seura, jolla on lukuisia joukkueita sekä alueellisissa että valtakunnallisissa sarjoissa.

Vaikka Helmi Basket HBA sijoittuikin tämän kauden Naisten Korisliigan sarjataulukossa viimeiseksi ja palaa näin ollen takaisin pelaamaan I-divisioonaan, ottivat sen A-tytöt Suomen-mestaruuden jo kolmannen kerran. Eikä Naisten Korisliiga jää ilman Helmi Basket -seuran monia joukkueita ensi kaudellakaan, sillä Helmi Capitals taisteli itselleen naisten I-divisioonan voiton. Se voi siis hakea paikkaa ensi kaudeksi Naisten Korisliigassa.

Runkosarjassa pudotusviivan alle eli sijoille 7-9 jäivät myös Huima, Espoo Team ja Vimpelin Veto. Näistä Huima otti viime kaudella pronssia ja sitä edellisellä kaudella hopeaa, mutta tällä kaudella sen tie nousi pystyyn hieman aikaisemmin. Nämä kolme joukkuetta pelaavat kuitenkin Naisten Korisliigassa seuraavallakin kaudella, sillä ainoastaan viimeiseksi sijoittunut tipahtaa pois pääsarjasta.

Runkosarjan kuusi ensimmäistä kaudella 2016-17 olivat Hyvinkään Ponteva, jolla oli jopa 10 pisteen kaula toisena olevaan Catz Lappeenrantaan. Kolmantena runkosarjassa oli Espoo United, vain neljän pisteen päässä Lappeenrannasta. Neljättä paikkaa pitivät kotkalaiset Peli-Karhut 30 pisteellä, kun taas viidentenä ja kuudentena olivat Forssan Alku ja Kouvottaret samalla pistemäärällä 26.

Naisten Korisliigalla on paljon vannoutuneita faneja, ja sen ottelut keräsivät viimeisimmällä kaudella ennätysmäärän katsojia. Se on myös arvokas areena pelaajille, sillä muun muassa sen kautta voi selvittää tiensä Suomen naisten koripallomaajoukkueeseen.