Loading...

Koripallon Suomen mestarit

Koripallo lajina syntyi USA:ssa, kun tarvittiin sopiva sisäurheilulaji talveksi kouluihin. Sen piti olla myös turvallinen, joten taklaukset kiellettiin. Tästä uudesta lajista, joka oli nimeltään basketball, tuli suosittu USA:ssa ja erityisesti NMKY:n verkostossa, jossa peliä kehitettiin eteenpäin. Se levisi myös muualle maailmaan, ja Suomessa sitä pelattiin jo 1900-luvun alussa. Kööpenhaminassa järjestettiin vuonna 1927 NMKY:n kansainväliset kisat, joissa yhtenä lajeista oli koripallo.

Alkutaival Suomessa

Helsinkiläinen Vilho Nuoreva toi näistä kansainvälisistä kisoista lajin helsinkiläisiin NMKY:n osastoihin, jossa koripallo otettiinkin innostuneesti vastaan. Säännöt eivät kuitenkaan olleet täysin samat kuin maailmalla, sillä joukkueilla ei ollut käytössään koripallon sääntökirjaa. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1937, Suomeen saatiin kuitenkin ensimmäiset viralliset koripallotelineet, ja sääntökirjakin saatiin maahamme seuraavana vuonna.

Alkutaival oli kuitenkin hankala, sillä kärsittiin välinepulasta ja rahoituksen puutteesta. Suomen Koripalloliitto perustettiin kuitenkin vuonna 1939, ja samana vuonna alettiin pelata myös Suomen-mestaruudesta. Näihin ensimmäisiin koripallon SM-kisoihin osallistui kaksitoista joukkuetta, joista suurin osa tuli Helsingin seudulta. Loppuottelussa olivat vastakkain Eiran Kisa-Veikot ja Ylioppilaskoripalloilijat, joista jälkimmäisistä tuli Suomen-mestareita Kisa-Veikkojen luovutettua aikatauluongelmien vuoksi.

Ensimmäisiä koripallon SM-kisoja

Seuraavana vuonna järjestettiin koripallon toiset SM-kisat, ja tällä kertaa kyse oli oikeasta mestaruussarjasta, jossa kaikki osallistuvat kahdeksan joukkuetta pelasivat toisiaan vastaan ainakin kerran. Pelin suosiota yleisön silmissä nosti myös näiden pelien oleminen vastaperustetun Veikkaus Oy:n vedonlyöntikohteina. Tällä kertaa Eiran Kisa-Veikoilla oli aikaa pelata kaikki ottelut, ja heistä tulikin Suomen-mestareita.

Vuonna 1941 olivat vielä kaikki kahdeksan joukkuetta helsinkiläisiä, mutta mukana oli lisäksi armeijan joukko-osastoja. Voiton ja karhupokaalin veivät tuona vuonna Kadettikoulun joukkue. Jatkosota verotti kuitenkin Suomea ja suomalaisia raskaasti, minkä takia koripallon SM-mestaruudesta ei pelattu ennen kuin vuonna 1944, jolloin myös naiset saivat omat SM-kisansa.

Suomen koripallon sarjat

Kivinen alkutaival ei verottanut koripallon pelaajien ja fanien intoa yhtään., sillä tänä päivänä Suomessa pelataankin koripalloa laajalti. Myös sarjoja on runsaasti, aina lapsista varttuneempiin. Miesten puolella I-divisioonia on kaksi, A ja B, sekä nuoremmat voivat pelata 19-vuotiaiden A-nuorissa, 16-vuotiaiden B-nuorissa tai 14-vuotiaiden C-nuorissa. Miespuoliset seniorit ovat niin ikään innokkaita koripallon pelaajia, sillä seniorisarjoja löytyy viiden vuoden välein 35-vuotiaista aina 75-vuotiaisiin.

Miesten koripallon pääsarjassa pelataan tietenkin lajin SM-mestaruudesta. Pääsarja on ollut nimeltään Korisliiga kaudesta 2005-06 lähtien. Yhden kauden ajan, kaudella 2004-05, siitä käytettiin nimitystä Sparliiga pääsponsorinsa nimen mukaan. Vuodet 1999-2004 pääsarja tunnettiin nimellä SM-koris, ja sitä ennen yksinkertaisesti miesten koripallon SM-sarjana.

Korisliiga – miten pelataan?

Koripallon Suomen mestarit ratkotaan Korisliigassa, jonka runkosarjassa pelaa kymmenen joukkuetta. Runkosarja pelataan nelinkertaisena sarjana, jossa jokainen joukkue pelaa 36 ottelua. Näiden otteluiden perusteella kahdeksan parasta etenevät pudotuspeleihin, ja viimeiseksi jäänyttä joukkuetta odottaa liigakarsinta.

Liigakarsinnassa runkosarjan viimeinen pelaa seuraavan kauden paikasta Korisliigassa I-divisioona A:n finaaleissa hävinnyttä joukkuetta vastaan, ja ottelun voittaja pelaa seuraavalla kaudella Korisliigassa. Divisioona A:n finaalien voittaja nousee sen sijaan suoraan seuraavaksi kaudeksi Korisliigaan.

Pudotuspelit sisältävät puolivälierät, välierät sekä finaalit. Kaikki runkosarjasta selvinneet kahdeksan joukkuetta pelaavat puolivälierissä paras viidestä -menetelmällä, eli ottelusarjan voittoon tarvitaan kolme voittoa. Pudotuspeleissä toisiaan vastaan pelaavat joukkueet määräytyvät sen mukaan, miten ne ovat runkosarjassa sijoittuneet. Parhaiten sijoittunut joukkue pelaa aina huonoiten sijoittunutta vastaan, toiseksi sijoittunut pelaa aina toiseksi huonoiten sijoittunutta joukkuetta vastaan jne.

Puolivälierien voittajat etenevät välieriin. Välierät sekä finaalit pelataan paras seitsemästä -menetelmällä, eli näiden ottelusarjojen voittoon tarvitaan neljä voittoa. Välierin huonoiten sijoittuneet pelaavat pronssista, ja pronssiotteluita on vain yksi. Kotiedun saa se joukkue, jolla on parempi sijoitus runkosarjassa. Välierien voittajat pelaavat Suomen-mestaruudesta, ja voittoon tarvitaan neljä voittoa.

Korisliigassa kaudella 2016-17 katsojaennätyksiä

Korisliiga on nostanut suosiotaan yleisömäärien suhteen tasaisesti. Kaudella 2016-17 tehtiin kuitenkin yleisöennätyksiä sekä Korisliigassa että Naisten Korisliigassa. Koripallo on suurten tunteiden, isojen elämysten ja taidokkaiden suoritusten juhlaa, mitä oli todistamassa kaikkien aikojen ennätysyleisö Naisten korisliigan viimeisessä finaaliottelussa Hyvinkäällä. Yhteensä 1460 katsojaa seurasi Hyvinkään Pontevan nousua Suomen-mestariksi.

Miesten Korisliigan puolella nähtiin kummankin finaaliin selvinneen joukkueen ennätysyleisöt, ja kauden ennätysmäärä, 3901 katsojaa todisti joensuulaisen Kataja Basketin kotikentällä saavuttamaa Suomen-mestaruutta. Koko kauden yleisökeskiarvo oli sarjan historian suurin, 1055 katsojaa.

Tämä kertoo l