Eurooppa on täynnä huipputasoista ja monipuolista urheilua ympäri vuoden. Tarjontaa on niin paljon, että joskus voi olla jopa vaikeaa erottaa mielenkiintoisimmat Euroopanmestaruuskilpailut seurattavaksi. Tämän artikkelin avulla löydät helposti ja nopeasti kaikki kiinnostavimmat ja tärkeimmät EM-kilpailut, mitä maanosan urheilukalenteri pitää sisällään.

Monet eurooppalaiset yhteiskunnat panostavat suuresti urheiluun jo junioritasolta lähtien, minkä ansiosta varsinkin palloilulajeissa Euroopan kärki on samalla maailman kärkeä. Palloilulajit ovatkin vahvasti edustettuina tässä katsauksessa, mutta matkan varrella pysähdytään hetkeksi myös yleisurheilukentille. Tervetuloa matkalle eurooppalaisen urheilun ytimeen!

Koripallon EM – pitkä historia takana

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut on toinen merkittävä palloiluturnaus, joka kerää kansainvälistä huomiota. Turnauksella on pitkä historia niin naisten kuin miestenkin kilpailuissa.

Naisten ensimmäinen turnaus järjestettiin 1938 Roomassa, jossa mestaruuden nappasi järjestäjämaa Italia. Naisten turnaukseen on vakiintunut aina parittomina vuosina pelaamisen tahti, jota on noudatettu vuodesta 1981 alkaen. Neuvostoliitto dominoi turnausta mielin määrin vuodesta 1950 aina hajoamiseensa asti. 2010-luku puolestaan oli Espanjan vuosikymmen, kun mukaan tarttui kolme mestaruutta ja yksi pronssi.

Miesten koripallon EM-kisojen historia ulottuu aina vuoteen 1935 asti, jolloin ensimmäinen turnaus järjestettiin Sveitsissä ja voittajaksi nousi Latvia. Sittemmin menestystä ovat niittäneet entisistä valtioista Neuvostoliitto ja Jugoslavia ja nykyisistä muun muassa Espanja ja Italia. Suomi on saanut lopputurnauksen täyden isännöinnin kerran kontolleen, vuonna 1967 Helsingin kisoissa. Vuonna 2017 Suomi oli puolestaan yksi neljästä järjestäjämaasta uudessa jaetun kisaisännyyden formaatissa.

2017 oli miesten Euroopan-mestaruuskilpailuille merkittävä vuosi myös toisella tapaa. Tuolloin luovuttiin kahden vuoden turnaustahdista, jota oli pidetty katkeamattomasti yllä vuoden 1947 kisoista lähtien. Tästä eteenpäin eurooppalaista huippukorista nähdään EM-tasolla neljän vuoden välein alkaen vuoden 2022 turnauksesta. Turnaus piti pelata jo vuotta aikaisemmin, mutta maailmantilanteen vuoksi vuodella siirtyneet olympialaiset pakottivat siirtämään myös koripallon EM-kisoja.

Suomen menestys koripallon EM-kisoissa

Suomi ei ole toistaiseksi voittanut mitalia koripallon EM-kilpailuissa, mutta sekä miesten että naisten maajoukkueet ovat selviytyneet tapahtumassa lopputurnaukseen. Miehet ovat esiintyneet lopputurnauksessa peräti 16 kertaa ja naiset viisi kertaa. Miesten puolella paras sijoitus on vuoden 1967 turnauksen kuudes sija ja naisilla kahdesti tullut 11. sija.

Naisten koripallomaajoukkue voi tulevina vuosina ammentaa menestystoivoa Awak Kuierista, joka on vasta parikymppinen ja ottanut jo ensiaskeleensa WNBA-kenttien parketeilla. Kuier on yksi lahjakkaimmista suomalaisista naispelaajista kautta aikojen, ja hänen varaansa on hyvä lähteä rakentamaan menestystä myös maajoukkuetasolla.

Miehissä maajoukkueen kasvoina on toiminut Hanno Möttölän jälkeen erityisesti Petteri Koponen, ja jatkossa rooli lankeaa yhä vahvemmin myös Lauri Markkaselle. Vaikka Suomi ei lukeudu miestenkään puolella Euroopan kärkimaihin, nähtiin maajoukkueen toiminnassa selvää jatkumoa ja kehitystä koko 2010-luvun ajan. Puolivälieräpaikka on Suomelle kova mutta myös realistinen tavoite aina miesten koripallon EM-kisojen alkaessa.

Jalkapallon EM – suurin ja kaunein

EM-kilpailuista suurin ja seuratuin on epäilemättä jalkapallon EM, joka järjestetään normaaliolosuhteissa aina neljän vuoden välein. Vuoden 2020 turnausta jouduttiin lykkäämään vuodella pandemiatilanteen vuoksi, joten jalkapallon ystäville tuli tässä tapauksessa poikkeuksellinen viiden vuoden odotus edellisestä turnauksesta.

Jalkapallon EM kisoja on järjestetty vuodesta 1960 alkaen ympäri Eurooppaa. Tapahtuma on nauttinut valtavaa suosiota jo alkusysäyksistään lähtien, ja varsinkin 2000-luvulla jalkapallon EM on kasvanut globaalillakin mittapuulla hyvin merkittäväksi urheilutapahtumaksi. Euroopan parhaiden maajoukkueiden kohtaamisia seurataan tiiviisti ympäri maailmaa, sillä kyseessä on lajin toiseksi kovatasoisin maajoukkueturnaus MM-kisojen jälkeen.

Turnauksen historiassa huomattava yksityiskohta on se, miten vaikeaa järjestäjämaiden on ollut päästä nostelemaan mestaruuspokaalia. Vain kolmesti isäntämaa on kruunattu mestariksi, ja edellisen kerran tämä nähtiin vuonna 1984 Ranskan kotikisoissa. Ranska on kahdella mestaruudellaan turnauksen kolmanneksi menestynein maajoukkue. Edelle menevät vain Espanja ja Saksa, joilla molemmilla on kasassa kolme mestaruutta.

Jalkapallon EM alkoi vain neljän joukkueen tapahtumana vuoden 1960 turnauksessa, kun taas nykyään mukaan pääsee peräti 24 joukkuetta. Lopputurnaukseen selviytyminen on nykyisin helpompaa pienille ja keskisuurille jalkapallomaille, joten mukana nähdään välillä uusia ja kiinnostavia tulokkaita.

Suomi jalkapallon EM kisoissa

Suomi on nimenomaan ensikertalaisena mukana kesän 2021 turnauksessa. Huuhkajien ikimuistoinen kotivoitto Liechtensteinia vastaan päätti vuosikymmenien odotuksen ja sinetöi Suomelle ensimmäisen miesten arvokisapaikan. Karsintalohkossa edelle ylsi vain Italia, joka pystyi ainoana joukkueena ottamaan Suomelta kahdesta kohtaamisesta täydet kuusi pistettä. Liechtenstein-voiton lisäksi karsintojen ehkäpä tyylikkäin voitto otettiin karsintojen alkuvaiheessa lukemin 2–0 Bosnia ja Hertsegovinaa vastaan.

Suomi on historiallisen suorituksensa ansiosta kisojen onnistujia riippumatta siitä, mitä em jalkapallo kertoimet osoittavat tai kuinka Huuhkajille käy itse turnauksessa. Koko Suomen urheilukansa seuraa jännittyneenä, mihin Teemu Pukki, Lukas Hradecký ja kumppanit kykenevät EM-tasolla. Suomi pelaa samassa lohkossa Belgian, Tanskan ja Venäjän kanssa, joten jatkopaikan kairaamisesta ei tule helppoa.

Nykyisessä 24 joukkueen formaatissa on kuitenkin jatkopaikka tarjolla lohkon kahden parhaan lisäksi myös neljälle parhaiten sijoittuneelle lohkokolmoselle. Tässä on Suomen iskupaikka, sillä jo kolme pistettä alkulohkosta voi hyvin riittää pääsyyn 16 parhaan joukkoon.

Naisten puolella Suomi on selviytynyt EM-lopputurnaukseen neljästi: 2005, 2009, 2013 sekä tuleviin 2022 järjestettäviin kisoihin. Menestystäkin on tullut mukavasti, sillä Helmarit ovat parhaimmillaan pelanneet jopa välierissä vuoden 2005 turnauksessa. Kiinnostus naisten maajoukkuetta kohtaan on noussut menestyksen myötä, ja esimerkiksi kesän 2022 kisojen ratkaiseva karsintavoitto Portugalia vastaan oli suuri juhlan paikka suomalaisille urheilun seuraajille.

Salibandyn EM – paluu parrasvaloihin

Seuraava poiminta Euroopan-mestaruuskilpailujen kattauksesta ei varmasti ole aivan tunnetuimmasta päästä, mutta ansaitsee silti maininnan tällä listalla. Suomessa ja Ruotsissa palloilulajien kestosuosikkina keikkuva salibandy saa vuonna 2023 pitkän tauon jälkeen omat EM-kilpailunsa

Salibandyn Euroopan-mestaruuskilpailut on järjestetty aiemmin vain kahdesti, vuosina 1994 ja 1995. Vuoden 1994 EM-kilpailut pelattiin Helsingissä, ja tuolloin Suomi hävisi loppuottelun Ruotsille. Vain miehet pelasivat vuoden 1994 turnauksessa, mutta vuotta myöhemmin Zürichissä myös naiset ottivat mittaa toisistaan. Suomi otti tuolloin naisten turnauksesta pronssia ja miesten turnauksesta kultaa, eli Suomi lähtee seuraaviin miesten kisoihin puolustavana mestarina!

Yleisurheilun EM-kisojen huima lajikirjo

Mikään listaus Euroopan tärkeimmistä urheilukilpailuista ei olisi täydellinen ilman yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuja. Tapahtuman historia ulottuu vuoden 1934 Torinon kisoihin asti, eli kyseessä on yksi mantereen vanhimmista mestaruuskilpailuista. Suomella on ollut tapahtuman historiassa merkittävä rooli. Kisat on järjestetty kolme kertaa Helsingissä, ja Suomi on kultamitalien määrällä mitattuna EM-kisojen yhdeksänneksi menestynein maa 33 kultamitalilla.

Yleisurheilun EM-kisat on perinteikäs tapahtuma, joka osuu mukavasti loppukesään, jolloin urheilutarjonta on muuten melko hiljaista. Vuodesta 2010 alkaen tapahtumaa on alettu järjestää kahden vuoden välein, joskin poikkeuksena vuoden 2020 kilpailut piti peruuttaa pandemiatilanteen vuoksi.

Yleisurheilun EM-kisojen viehätyksessä on ilman muuta kyse tapahtuman vaikuttavasta lajikirjosta. Todellinen penkkiurheilijahan seuraa lajia kuin lajia, ja yleisurheilun EM-kilpailuissa tähän on erinomainen mahdollisuus. Vuoden 2018 Berliinin kisoissa urheilijat mittelivät taitojaan peräti 50 kilpailulajissa viikon kestäneen tapahtuman aikana. Suomi jäi tällä kertaa ilman mitalia, mutta uusi mahdollisuus tulee taas 2022 Münchenin olympiastadionilla järjestettävissä kilpailuissa.

Euroopan-mestaruuskilpailuja kaikille

Euroopan-mestaruuskilpailujen seuraaminen on nykyaikana helppoa, sillä tapahtumia televisioidaan laajasti ja monilta osin täysin ilmaiseksi urheilun ystävien iloksi. Perinteisen TV-tarjonnan lisäksi kannattaa aina tarkistaa myös netin suoratoistopalvelujen tarjonta sekä varsinkin pienempien lajien kohdalla lajiliittojen omat lähetykset.

EM-tason urheilun seuraaminen on paitsi halpaa ja siten tasapuolista eri väestöryhmille, myös järkevästi ajoitettua vuoden muuhun urheilutarjontaan nähden. Euroopan urheilukalenteri on varsinkin palloilulajeissa täynnä syksystä pitkälle kevääseen, kun seurat pelaavat keskenään kansallisissa sarjoissa ja kansainvälisissä cupeissa. Euroopan-mestaruuskilpailut sen sijaan ajoittuvat monessa lajissa kesään tai alkusyksyyn, jolloin vannoutunut penkkiurheilija kaipaakin jo täytettä kalenteriinsa.

Listauksemme on tarjonnut alustavia ideoita Euroopan kansainvälisen urheilun parhaisiin tapahtumiin. Muista kuitenkin tutkia myös muuta urheilutarjontaa, sillä Eurooppa on täynnä toinen toistaan kiinnostavampia mestaruuskilpailuja. Toivotamme viihdyttäviä ja unohtumattomia hetkiä eurooppalaisen huippu-urheilun parissa!