Huuma koripallon ympärillä on tällä hetkellä Suomessa huipussaan, sillä maa isännöi yhdessä kolmen muun maan kanssa lajin EM-kisoja. Turnauksen alkulohkon pelit pelataan elo- ja syyskuussa Suomessa, Turkissa, Israelissa ja Romaniassa. Suomessa pelit järjestetään Hartwall Arenalla. Varsinaiset pudotuspelit järjestetään Turkin toimesta, ja finaalipelien osalta pelipaikkana toimii Sinan Erden Dome -areena.
Suomen koripallon maajoukkue Susijengi pelaa ensimmäistä kertaa 50 vuoteen EM-kilpailut Suomessa. Turnauksella siis juhlistetaan 100-vuotiaan Suomen lisäksi myös vuonna 1967 järjestettyjen edellisten EM-kisojen 50-vuotispäiviä. Nämä juhlallisuudet selittävät osaltaan koripalloinnostusta Suomessa tällä hetkellä. Suomikoris elää nyt sellaisen suosion harjalla, jota se ei ole aikaisemmin kokenut. Tunnelma kisojen aikana tulee varmasti olemaan todella korkealla niin hallissa kuin muissakin kisakatsomoissa.
Miesten koripallon pääsarja Suomessa on Korisliiga, jota on pelattu kyseisellä nimellä jo kaudesta 2005-2006 lähtien. Aikaisemmin liigasta käytettyjä nimiä ovat Miesten koripallon SM-liiga ja SM-koris. Yhden kauden aikana sarjasta käytettiin sen pääsponsorin mukaisesti nimeä Sparliiga. Tämä kotimainen sarja on laajemmallakin mittakaavalla korkeatasoista, sillä joidenkin arvioiden mukaan Korisliiga on Euroopan 15. paras kansallinen koripalloliiga.
Koripallolla on Suomessa jo pitkä historia, sillä SM-tason sarja on perustettu vuonna 1939. Tuon vuoden keväällä Suomen Koripalloliitto kokosi eri puolilta Suomea useiden joukkueen sarjan kisailemaan koripallon miesten Suomen-mestaruudesta. Sotavuosia 1942-1943 lukuun ottamatta kilpailuja maamme mestaruudesta on järjestetty säännöllisesti. Eniten Suomen mestaruuksia on voittanut helsinkiläinen seura Pantterit, joka on ollut aikaisemmalta nimeltään Kiri-Veikot. Heillä on mestaruuksia yhteensä 14, mutta joukkue ei enää nykyään pelaa pääsarjatasolla.
Suomalaisen koripalloilun kattojärjestönä toimii Suomen Koripalloliitto. Sääntöjensä mukaan sen tarkoitus on toimia Suomessa koripalloilua järjestävien ja yhdistysrekisteriin merkittyjen yhdistysten liittona. Se myös edustaa jäseniään kansainvälisessä koripalloliitossa, FIBA:ssa. Edellä mainitun liiton lisäksi Suomen Koripalloliitto kuuluu Suomen Liikunta ja Urheilu ry:hyn, Nuori Suomi ry:hyn, Kunto ry:hyn ja Suomen Olympiakomitea ry:hyn.
Tällä hetkellä Suomen Koripalloliittoon kuuluu noin 250 koripalloseuraa. Liitto vastaa suurimmasta osasta Suomessa pelattavista koripallosarjoista miesten mestaruussarjasta eli nykyisestä Korisliigasta alkaen aina alueellisiin junioreiden harrastesarjoihin asti. Sen toimintaa toteutetaan kuuden alueorganisaation kautta. Ne ovat eteläinen, läntinen, kaakkoinen, keskinen, itäinen ja pohjoinen alueorganisaatio.
Suomen Koripalloliitto palkitsee vuosittain pelikausien parhaita pelaajia erilaisissa kategorioissa. Niitä ovat vuoden pelaaja, SM-finaalien paras pelaaja, vuoden puolustuspelaaja, vuoden tulokas, vuoden kehittynein pelaaja, paras kuudes pelaaja ja vuoden ulkomaalaisvahvistus. Myöskään joukkueiden johtoa ja taustahenkilöitä ei unohdeta, sillä liitto palkitsee vuosittain myös vuoden valmentajan sekä vuoden erotuomarin.
Miesten koripallon sarjoissa ylin sarja on siis Korisliiga, jota seuraavat miesten koripallon divisioonat aina neljännelle sarjatasolle asti. Aiemmin valtakunnallisella tasolla pelattiin myös Suomi-sarjaa, joka oli toinen sarjataso Korisliigan jälkeen. Kun kahden ylimmän sarjan väliin perustettiin vähitellen divisioonia, Suomi-sarja tippui kaudelle 1983–1984 maan neljänneksi sarjatasoksi. Nykyään se on kokonaan lakkautettu.
Suomessa pelataan koripalloa Suomen Koripalloliiton alaisuudessa myös naisten sarjoissa, joita ovat koripallon naisten SM-sarja sekä koripallon naisten I-divisioona. Koripallon naisten SM-sarjan nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa Naisten Korisliigaksi vain muutamia vuosia sitten. Miesten sarjan tavoin naisten SM-sarjalla on pitkä historia, sillä sitä on pelattu jo vuodesta 1944 lähtien. Naisten Suomen-mestaruuksien määrissä kärkipaikkaa pitävät neljä joukkuetta. Ne ovat Nokian Urheilijat, Tampereen Pyrintö, Lahden Sampo ja Forssan Alku. Näillä kaikilla joukkueilla on hallussaan kahdeksan Suomen-mestaruutta.
Miesten Korisliigaan kuuluu meneillään olevalla kaudella 2016-2017 kymmenen joukkuetta, joiden joukossa on sekä vanhempia että uudempia seuroja. Joukkueiden perustamisvuodet on mainittu suluissa sekä niiden kotipaikat ja -hallit perässä.
Lisäksi Naisten Korisliigaan kuuluu kaudella 2016-2017 kymmenen joukkuetta.
Kun koripallon EM-kisojen alkulohkon pelit pelataan Helsingissä ensi elo-syyskuussa, Suomen Koripalloliitolla yhdessä EM-kisaorganisaation kanssa on paljon suunnitelmia faneille kohdistetuista palveluista. Tavoitteena on tehdä EM-kisoista unohtumaton kokemus ja elämys niin itsenäisyyden vuosipäivää juhlivalle Suomelle kuin ulkomaalaisille kisaturisteillekin. Samalla halutaan jatkaa Susijengin huimaa tarinaa ja jättää vaikuttava perintö koko suomalaiselle koripalloilulle.
Päivittäinen kohokohta tulee olemaan iltapelit, joissa Susijengi pelaa. EM-ottelut pelataan päivittäin kahdessa sessiossa, jossa jälkimmäisessä on aina Susijengin ottelu. Ensimmäisessä sessiossa pelataan aina päivän kaksi muuta ottelua. Kyseessä on valtavan mittakaavan spektaakkeli, sillä Hartwall Arenalle odotetaan päivittäin jopa 15 000 katsojaa. Alueen ulkopuolelle pystytetään fanialue, johon voi tulla virittäytymään kisatunnelmaan sekä viettämään aikaa. Siihen kuuluu laaja anniskelualue, ruokailumahdollisuuksia ja lisäksi yhteistyökumppaneiden aktivointipisteitä.
EM-kisat tulevat kuitenkin näkymään ja kuulumaan muuallakin kuin kisahallin lähistöllä. Helsingin ydinkeskustan kansalaistori tulee muuttumaan EM-kisojen ajaksi koripallon tapahtumakeskukseksi ja Suomen suurimmaksi kisastudioksi. Tapahtumakeskukseen kutsutaan aamupäivästä koululaisia viettämään liikunnallista päivää koripallon ja oheisaktiviteettien parissa. Illalla taas kansalaistorista tulee suuri kisastudio, kun Susijengin ottelut näytetään isolta näytöltä.
Koripallo on jäänyt Suomessa viime vuosikymmeninä usein monen muun urheilulajin varjoon. Suomalainen koripalloilu herättää kuitenkin nykyään kiinnostusta enemmän kuin koskaan ennen. Yhtenä syynä on varmasti se, että suomalainen koripalloilu menee vauhdilla eteenpäin. Osoituksena koripalloilun kehityksestä on etenkin Susijengin viimeaikainen menestys kansainvälisissä kisoissa. Toisaalta myös kotimaisen Korisliigan ottelut niin miesten kuin naistenkin sarjassa kiinnostavat ihmisiä yhä enemmän.
Suomesta on viimeisten vuosien aikana kasvanut kansainvälisten koripallokenttien väriläiskä, ja etenkin Susijengin fanit ovat herättäneet ihastusta koko Euroopassa. Fanit ovat kiertäneet ahkerasti joukkueen matkassa, ja susien ulvonta on täyttänyt monien koripallokenttien katsomot. On selvää, että tulevat EM-kisat herättävät innostusta suomalaisten korisfanien keskuudessa yhä enemmän lajia kohtaan. Sen lisäksi kisat tulevat varmasti synnyttämään monia uusia faneja niin Susijengille kuin koko suomikorikselle.
Eurooppa on täynnä huipputasoista ja monipuolista urheilua ympäri vuoden. Tarjontaa on niin paljon, että joskus voi olla jopa vaikeaa erottaa mielenkiintoisimmat Euroopanmestaruuskilpailut seurattavaksi. Tämän artikkelin
Suomen Koripalloliitto vastaa muun muassa koripallon organisoidusta kilpatoiminnasta maassamme. Samalla se edustaa jäseniään eli suomalaisia koripalloseuroja kansainvälisessä koripalloliitossa FIBA:ssa (Fédération Internationale de Basketball). Koripalloliiton kontolla
Koripallo lajina syntyi USA:ssa, kun tarvittiin sopiva sisäurheilulaji talveksi kouluihin. Sen piti olla myös turvallinen, joten taklaukset kiellettiin. Tästä uudesta lajista, joka oli nimeltään basketball,
Koripalloa on pelattu kohta 130 vuotta, ja naiset ovat olleet mukana pelaamassa sitä alusta lähtien. Koripallo keksittiin USA:ssa, kun Massachussetin Springfieldissä opettanut James Naismith sai
Korisliiga on Suomen koripallon korkein sarjataso. Maamme koripallon pääsarja on tunnettu historian saatossa muillakin nimillä, ja ensimmäisen kerran koripallossa ratkottiin Suomen mestaruutta jo vuonna 1939
