Vaikka koripallo ei kenties tule ihan ensimmäisenä mieleen mietittäessä Suomessa pelattavia suosittuja palloilulajeja, on tosiasia kuitenkin se, että kyseessä on ollut varsin suosittu laji kotimaassamme jo pitkään. Se on myös kansainvälisen mittapuun mukaan parhaiten menestystä tuoneita palloilulajejamme – menestys on ollut huomattavasti parempaa kuin esimerkiksi jalkapallossa. Maailmalla, esimerkiksi Yhdysvalloissa, koripallo on myös yksi kaikkein suosituimmista urheilulajeista, minkä vuoksi tässä lajissa saatua menestystä on myös syytä pitää arvossaan.

Koripallon historia Suomessa

Maassamme on tätä palloilulajia pelattu kohtuullisen aktiivisesti jo 1900-luvun alusta lähtien. Pelaaminen oli pitkään painottunut pääkaupunkiseudulle, mutta 1940-luvun aikana se saavutti suosiota myös muualla Suomessa. Koripallon huippukausi sijoittuu 1960-luvulle, jolloin pelaaminen oli maassamme todella aktiivista.

Suomi on myös toiminut kerran koripallon EM-kisojen isäntänä – tämä tapahtui vuonna 1967, jolloin Suomi juhli 50-vuotista taivaltaan itsenäisenä maana. Suomi on tämänkin jälkeen menestynyt hyvin ja osallistunut aktiivisesti arvokisoihin. Historian saatossa kuuluisuutta ovat niittäneet sellaiset suomalaiset koripallonimet, kuten Kari Liimo, Kalevi Sarkalahti, Petteri Koponen, Timo Saarelainen ja Hanno Möttölä. He ovat kaikki myös pelanneet Pohjois-Amerikan NBA-liigassa.

Suomen joukkue eli Susijengi

Suomen maajoukkuetta kutsutaan nykyään lempinimellä Susijengi – tai toisiaan myös “Sudet” – samaan tapaan kuin jalkapallomaajoukkuetta kutsutaan Huuhkajiksi ja jääkiekkojoukkuetta Leijoniksi. Nimitys on vakiintunut 1990-2000-lukujen taitteessa.

Susijengin toiminta on Suomen Koripalloliiton alaista. EM-kisoihin Susijengi on historiansa aikana päässyt yhteensä neljätoista kertaa. Edelleenkin tilanne on sellainen, että ainoa olympialaisiin karsintojen kautta päässyt suomalainen palloilujoukkue on Suomen koripallomaajoukkue. Kyseessä olivat vuoden 1964 kesäolympialaiset.

12 vuotta aikaisemmin, vuonna 1952, Suomi pelasi myös olympialaisissa, mutta tuolloin joukkue pääsi mukaan sen takia, että maamme toimi olympiakisojen isäntänä. Aivan hiljattain – vuonna 2014 – tapahtui kuitenkin taas jotakin mielenkiintoista, sillä tuolloin Susijengi pääsi ensimmäisen kerran mukaan koripallon maailmanmestaruuskilpailuihin. Tämä tapahtui niin sanotun villi kortti -menettelyn ansiosta.

Koripallon ranking-tilastoissa Susijengi sijoittuu FIBA:n maailmanlaajuisessa ranking-tilastoissa tällä hetkellä sijalle 32, koripallo em ranking -tasolla sijalle 12. On huomattavaa, että Pohjoismaisista joukkueista Suomen maajoukkue on menestynyt parhaiten.

Susijengin historiaa: kultainen 60-luku

Eräänlaista kulta-aikaa suomalaiselle koripallolle oli taannoinen 60-luku, jolloin pelaamisen laatu kohosi varsin nopeasti kansainväliselle tasolle. Aivan 1960-luvun alussa tehtiin tietoinen päätös joukkueen nuorentamisesta, ja uusia pelaajia ryhdyttiin ajamaan sisään koripalloseuroihin ja myös maajoukkueeseen.

Vielä vuoden 1961 EM-koripallokisoissa ei tulosta näkynyt, eikä vielä vuoden 1963 kisoissakaan, mutta sitten alkoi tapahtua: Joukkueen päävalmentajana tuolloin toiminut Kalevi Tuominen teki historiallisen päätöksen ja lähetti maajoukkueen olympialaisten karsintoihin. Tuohon aikaan rahoitus

urheilumaailmassa oli kenties vieläkin enemmän kiven takana kuin nykyään, ja Olympiakomitean ehto pelimatkan rahoittamiselle olikin, että joukkueen tulee selviytyä olympialaisiin! Tässä kävi kuitenkin varsin hyvin, sillä Susijengi voitti oman karsintalohkonsa ilman tappioita. Ratkaiseva ottelu käytiin Bulgariaa vastaan. Suomi onnistui kovan loppukirin ansiosta voittamaan vastustajansa, ja tämän seurauksena maajoukkue pääsi mukaan olympiakisoihin.

Entä kuinka näissä vuoden 1964 olympialaisissa sitten kävi? Pitää muistaa, että koripallo on eräs suosituimmista palloilulajeista maailmanlaajuisesti; sitä pelataan jokaisessa maanosassa ja esimerkiksi Yhdysvaltojen ja etelä-amerikkalaisten maiden joukkueet, kuten myös Neuvostoliitto ja monet Aasian maat edustavat todella kovaa tasoa. Näin ollen olympialaisissa lopulta saavutettua 11. sijaa voidaan pitää oikein hyvänä suorituksena Suomen uudistuneelle maajoukkueelle.

1990-luku: menestyksen paluu hiljaisten vuosikymmenten jälkeen

Tasan 30 vuotta myöhemmin, vuonna 1991, oltiin taas melko samanlaisessa tilanteessa kuin vuonna 1960. Menestys oli viimeisen 20 vuoden aikana ollut vaatimatonta – ja samanlaisella toiminnalla ryhdyttiin tuolloinkin elvyttämään suomalaista koripalloa. Maajoukkueen päävalmentajaksi hankittiin Henrik Dettmann, ja tuloksia alkoi taas melko pian näkyä. Kun ensimmäisen karsintaturnauksen aika koitti, Suomen maajoukkue saavutti jo loppuottelupaikan, ja ratkaisevassa ottelussa Susijengi voitti Englannin. Tämän jälkeen Susijengi voitti vielä Ukrainan, Venäjän sekä Bosnia-Hertsegovinan kotonaan. Kun mukaan saatiin vielä ripaus onnea Venäjän voittamalla Bosnia-Hertsegovinan, Susijengi varmisti kisapaikkansa. Itse kisoissa Suomi ei kuitenkaan menestynyt enää lohkossaan.

2000-luvulle tultaessa peli kuitenkin kohentui entisestään, ja tuolloin Susijengi onnistui myös nousemaan B-divisioonasta. Vuoden 2003 aikana FIBA teki nimittäin uudistuksen, jossa eurooppalaiset joukkueet jaettiin kahteen lohkoon: A- ja B-divisiooniin. Tämän johdosta Suomi pelasi B-divisioonassa vuosina 2005–2007. Voitto Romaniasta vuonna 2007 nosti Susijengin kuitenkin taas A-divisioonan puolelle, ja samalla joukkueelle aukesi taas tie EM-karsintoihin. Karsintalohkossaan Suomi sijoittui toiseksi.

2010-luvulle tultaessa maajoukkue pääsi myös maailmanmestaruuskisoihin. Tästä on pitkälti tosin kiittäminen sitä, että EM-turnaus laajennettiin 24 joukkueen kokoiseksi. Jatkokarsinnoissa Susijengi menestyi myös hyvin ja selviytyi varsinaisiin EM-kisoihin. Suomi voitti EM-lohkossa myös erityisen kovan Venäjän joukkueen, ja vuoden 2011 Suomen Urheilugaalassa oli Susijengi vain muutaman pisteen päässä vuoden sykähdyttävimmän urheilutapahtuman tittelistä.

Hyvän EM-tason menestyksensä rohkaisemana Suomi päätti hakea niin sanottua villiä korttia MM-kisoihin, ja niin vain kävi, että Susijengille myönnettiin helmikuussa 2014 pääsy MM-kilpailuihin, joissa Suomi ei ollut koskaan ennen pelannut. Tämän jälkeen hurmos kiihtyi EM-kisoissa, joissa Susijengi taisteli upeasti faniensa kannattamana. Em koripallo Suomen joukkue näyttääkin tulevana syksynä kotiareenallaan, miten menestys jatkuu.

Susijengin kotiareena

Suomen koripallomaajoukkueen kotiareenana toimii Vantaan Energia-areena. Se on toiminut tässä roolissa jo vuodesta 2007 alkaen. Paikalle mahtuu 2600 katsojaa. Kaksi vuotta myöhemmin, eli vuonna 2009, solmivat maajoukkue ja Vantaan Energia myös sponsorisopimuksen. Energia-areena ei ole kuitenkaan ainoa paikka, jossa merkittäviä otteluita on pelattu, vaan niitä on käyty myös muun muassa Pyynikin palloiluhallissa ja Helsingin jäähallissa. 1990-luvun puolella Susijengin pelipaikkana toimi myös Helsingin Urheilutalo sekä 2000-luvun alussa Espoo Metro Areena. Katsojaennätys maajoukkueen pelissä on 11 500, ja se saavutettiin jo vuonna 1962, kun Suomi ja Ruotsi kohtasivat Helsingin Olympiastadionilla. Suomi muuten voitti kyseisen ottelun pistein 81–46.

Pelipaidat ja tunnukset

Susijengin tunnusvärit ovat luonnollisestikin valkoinen ja sininen. Maajoukkueen pelipaidat voi tunnistaa myös siitä, että niiden kyljissä on siniset raidat. Pelipaidoissa on myös sekä FIBA:n että Spaldingin tunnukset. Sponsorisopimuksen myötä pelipaidoissa on vuodesta 2008 alkaen ollut myös Vantaan Energian logo.

Maajoukkueen tunnuseläimenä on vuodesta 2002 alkaen toiminut susi – tämä selittää siis, miksi joukkuetta kutsutaan Susijengiksi. Susi on valittu, koska sen on ajateltu korostavan sisua, suomalaisuutta, urheilullisuutta ja myös iloisuutta. Muuta huomionarvoista maajoukkueen ulkoiseen olemukseen on myös joukkueen tunnusmusiikki, joka on Daruden Sandstorm. Alkuverryttelybiisinä on toiminut puolestaan kappale nimeltään Susijengi 2.0.

Susijengin kannattajat

Mitä olisikaan maajoukkue ilman innokasta faniryhmää? Sellainen on tietysti Susijengilläkin, ja ryhmän toimintaa on helpoin seurata internetissä heidän internet-sivustonsa www.susijengifanit.com kautta. Susijengin fanit ovat hyvin aktiivinen ryhmä, ja sivuston kautta voi seurata tapahtumia ja otteluita, tilata fanituotteita sekä tietysti myös liittyä mukaan aktiiviseksi Susijengin kannattajaksi. Faneille on tietysti luvassa hienoja elämyksiä oman suosikkijoukkueen pelien parissa, mutta myös esimerkiksi helpotusta matkajärjestelyihin ja erilaisia tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Ja mikä tietysti tärkeintä – aktiivisena kannattajajäsenenä ja fanina voi olla antamassa tärkeää tukea Susijengille ja suomalaiselle koripallolle yleensäkin.