Koripallon Euroopan-mestaruuskisoissa eli FIBA EuroBasketissa Suomea edustaa myös Susijenginä tunnettu Suomen koripallomaajoukkue. Sinivalkoisissa pelaava joukkue on taistellut tiensä EM-kisoihin kaiken kaikkiaan neljätoista kertaa, sijoittuen parhaimmillaan kisojen kuudenneksi.

Viime vuosien menestys, uudet kiinnostavat pelaajalupaukset sekä vuoden 2017 kotikisat ovat nostaneet suomalaisten kiinnostusta EM-koripalloa kohtaan jatkuvasti kasvavissa määrin, ja Helsingin Hartwall Arenalla nähdään elo-syyskuussa 2017 kolmatta kertaa peräkkäin EM-lopputurnauksessa mukana oleva Suomen joukkue. Koripallo EM ranking -listalla sijalla 12 keikkuva Susijengi onkin tällä hetkellä suositumpi kuin koskaan. Tie pohjoisen Euroopan menestyksekkäimmäksi koripallomaaksi ei kuitenkaan ole ollut helppo.

Suomen kivinen alku EM-kisojen osanottajamaana

Suomi osallistui koripallon Euroopan-mestaruuskisoihin ensimmäistä kertaa vuonna 1939. Laji oli Suomessa vielä varsin tuore, ja maanosan kuninkuudesta kisattiin vasta kolmatta kertaa. Edelliset Euroopan-mestaruudet olivat voittaneet vielä melko pienen porukan kisoissa Liettua vuonna 1935 ja Latvia vuonna 1937. Vuoden 1939 mittelöissäkin oli mukana vain kahdeksan joukkuetta: edellisten kisojen mestarit Liettua ja Latvia sekä Puola, Ranska, Viro, Italia, Unkari ja Suomi.

Suomen maajoukkueen ensimmäisten EM-kisojen aikaan lajin maine ei ollut maassa kummoinen, ja tilannetta hankaloitti entisestään kahden urheilujärjestön kiista suomalaisesta koripallosta vastaamisesta: sekä aivan vastikään perustettu Suomen Koripalloliitto että jo jonkin aikaa kiinnostusta lajiin ilmaissut Suomen Pesäpalloliitto toivoivat lajia omaan alaisuuteensa. Kiistaan ei löytynyt sopua ennen EM-kisojen alkua, ja Euroopan herruudesta nähtiinkin mittelemässä Pesäpalloliiton joukkue, joka ei varsinaisesti edistänyt Suomen mainetta yhtenä Euroopan koripallomaista. Jokainen kahdeksasta ottelusta päättyi selvään häviöön, joista räikeimpänä muistetaan Liettualle kärsitty, lukemin 112–9 päättynyt tappio. Masentava kisakokemus lienee vaikuttanut Pesäpalloliiton vetäytymiseen koripallon parista pian kisojen jälkeen. Vetovastuu suomalaisesta koripallosta siirtyi Koripalloliitolle.

1950-luvun turnauksissa nähtiin sisukkaat suomalaiset

Seuraavan kerran Suomi nähtiin koripallon Euroopan-mestaruuskisoissa vuonna 1951. Kisat pidettiin Pariisissa pyöräilyyn tarkoitetussa sisävelodromissa, sillä tuohon aikaan koripallo oli vielä kaikkialla Euroopassa lähinnä ulkona pelattava laji, eikä sisähallien suhteen ollut juuri valinnanvaraa. Näissä kisoissa Suomi eteni oman lohkonsa kolmanneksi päihittämällä Itävallan ja Tanskan sekä päätyi lopulta koko turnauksen yhdeksänneksi. Alkulohkossaan Suomi voitti sekä Skotlannin, Tanskan että Hollannin ja välierissä Länsi-Saksan. Otteluita tuomitsemassa nähtiin kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen arvokisaerotuomari Pentti Salmi.

Vuoden 1952 Helsingin olympialaiset ovat tärkeässä roolissa suomalaisen koripallon historiassa. Kisaisännän roolinsa ansiosta ensimmäisen kerran olympialaisiin mukaan päässyt Suomi ei menestynyt yhdessäkään ottelussaan, mutta häviöt Euroopan parhaimpinakaan pidetyille joukkueille eivät olleet kuin hiuksenhienoja. Olympialaisten jälkeen Suomi osallistui 1950-luvun aikana vielä neljiin EM-kisoihin vuosina 1953, 1955, 1957 ja 1959. Näistä menestyksekkäin oli vuosi 1955, jolloin Suomi ylsi kymmenennelle sijalle.

EM-kisoissa näkyi 1960-luvulla Suomeenkin rantautunut koripallobuumi

Kansainvälistyminen ja sen myötä kasvava menestys leimasivat 1960-luvun suomalaista koripalloa. Maajoukkueen apulaisvalmentajana toiminut Robert Petersen toi Suomeen arvokasta lajituntemusta koripallon ykkösmaasta Yhdysvalloista, jonne myös päävalmentaja Kalevi Tuominen teki neljän kuukauden mittaisen opintomatkan. Vuonna 1961 joukkue koki varsinaisen muodonmuutoksen ja sisään ajettiin nuoria lupaavia pelaajia, mikä oli omiaan kohottamaan tunnelmaa Puolassa vuonna 1963 käytyjä EM-kisoja varten. Sekä Jugoslavian isännöimät EM-kisat vuonna 1961 että Puolan kaksi vuotta myöhemmin järjestämät kisat eivät kuitenkaan toimineet odotetun menestyksen areenana, vaan Suomi sijoittui molemmissa neljännelletoista sijalle.

Vuoteen 1961 saakka EM-kilpailuihin oli saanut ilmoittautua vapaasti jokainen halukas maa, mikä johti lajin suosion kasvaessa siihen, että turnauksen osallistujamäärä kasvoi aivan liian suureksi. Lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä rajattiinkin lopulta kuuteentoista, kun rajaus oli käytössä ensimmäisen kerran vuoden 1963 EM-kilpailuissa. Vuoden 1965 kisoihin mukaan selviytynyt Suomi pärjäsi alkulohkossaan suhteellisen hyvin, mutta joutui välierissä Ranskan kukistamaksi. Vielä Espanjan rökityksen alaiseksi joutunut Suomi päätyi lopulta kahdennelletoista sijalle.

50-vuotiaan Suomen kotikisat olivat joukkueelle kaikkien aikojen menestys

Koripallon EM-historian 15. kilpailut järjestettiin Suomessa 28.9–8.10 1967. Helsingissä ja Tampereella pelattujen kisojen järjestysvastuu oli suuri kunnia 50-vuotiaalle Suomelle, joka oli tasoltaan jo miltei Euroopan huippumaiden veroinen. Kotiyleisön kannustamana isäntä ylsikin tulokseen, joka on vielä tänäkin päivänä joukkueen historian paras.

Suomi aloitti kotikisojensa menestystarinan näyttämällä omassa alkulohkossaan kaapin paikan sekä Hollannille, Romanialle ja Belgialle että suorastaan sensaatiomaisesti myös Tšekkoslovakialle ja Espanjalle. Erityisesti Tšekkoslovakiaa vastaan käyty ottelu muistetaan Suomen EM-joukkueen huippuhetkenä, sillä vastassa oli todella kovatasoinen maa, jota pidettiin etukäteen käytännössä varmana voittajana. Suomi voitti seitsemästä alkulohkon ottelustaan viisi häviten ainoastaan Puolalle ja lopulta Jugoslavialle, joka esti Suomelta jo mahdolliselta vaikuttaneen tilaisuuden EM-mitalien tavoitteluun.

Välierissä Israelin voitokkaasti kohdannut Suomi päätyi lopulta kuudennelle sijalle, jonka ratkaisi turnauksen viimeinen, Romaniaa vastaan hävitty ottelu. Vuoden 1967 kotikisaspektaakkeli on ehdottomasti suomalaisen koripallon maineikkaampia menestystarinoita.

1970-luvulta vuoteen 1995 pohjakosketus ja paluu kärkeen

Menestyksekkäiden kotikisojensa jälkeen tasoltaan heikentynyt Suomi nähtiin Euroopan-mestaruuskilpailuissa seuraavan kerran vasta kymmenen vuotta myöhemmin, Belgian vuonna 1977 järjestämissä kisoissa. Turnauksen mestaruuden voitti kolmatta kertaa perätysten Suomeakin historiassaan kovin ottein kurittanut Jugoslavia eikä Suomi onnistunut keräämään kovatasoisessa alkulohkossaan yhtäkään voittoa. Välierissä Ranskan yhdellä pisteellä voittanut Suomi hävisi sijoitusottelussa Espanjalle päätyen kymmenennelle sijalle. Mahalaskun jälkeen Suomi jäi kahdeksantoista pitkän vuoden ajaksi arvokisojen ulkopuolelle.

Pitkän tauon loppuvaiheilla aloitettu valmistelu Suomen nostamiseksi takaisin eurooppalaisen koripallon huippumaihin kantoi hedelmää, ja Suomi selvitti uuden maajoukkuevalmentajansa Henrik Dettmannin johdolla tiensä Ateenan EM-kilpailuihin vuonna 1995. Ennen kisoja joukkueeseen nostettiin nuorta verta, sittemmin legendoiksi nousseet Hanno Möttölä ja Jyri Lehtonen. Jatkokarsinnoissa sensaatiomaisesti päihitetty Venäjä otti vahingon takaisin turnauksen puolella ja Suomi hävisi myös Espanjalle, Turkille, Ranskalle, Kroatialle ja Slovenialle. Turkkia vastaan käyty ottelu oli turnauksen tiukin, ja Suomi hävisi sen lopulta vain kahdella pisteellä. Karsintavaiheessa yli odotusten menestynyt Suomi päätyi lopulta turnauksen neljännelletoista sijalle.

Suomalaisen EM-koripallon uusi aika

FIBA teki vuonna 2003 uudistuksen, joka jakoi eurooppalaiset maajoukkueet kahtia A- ja B-divisioonaan ja nosti EM-kisojen merkitystä entisestään, sillä kyseiset kilpailut toimivat nyt myös karsintoina olympiaturnaukseen. Uudistuksen seurauksena Suomi putosi B-divisioonaan vuosien 2005–2007 ajaksi, mutta nousi takaisin A-divisioonaan päihitettyään Romanian ratkaisevassa nousuottelussa huikein pistein 111–61. Nousu tarkoitti Suomelle paikkaa EM-karsinnoissa, joista Suomi pääsi lisäkarsintoihin. Turnaukseen saakka menestys ei kuitenkaan vielä tuona vuonna riittänyt.

Vuoden 2011 EM-kilpailujen karsinnoissa Suomen joukkuetta piinasivat loukkaantumiset, ja voittoja kertyi vain yksi kappale. Joukkue selviytyi kuitenkin lopulta EM-kilpailuihin jatkokarsinnan kautta, kun uudistuksen myötä kisoihin otettiin nyt 24 joukkuetta. Alkulohkonsa kolmanneksi sijoittunut Suomi eteni jatkolohkoihin, joissa kohtaloksi koitui lopulta Slovenialle pistein 67–60 hävitty ottelu. Yhdeksännelle sijalle yltänyt Suomi oli kuitenkin jälleen kerran onnistunut kohentamaan mainettaan vakavasti otettavana EM-koripallomaana.

Slovenian järjestämissä EM-kisoissa vuonna 2013 Suomi pelasi tiensä alkulohkonsa toiseksi voittamalla Turkin, Ruotsin, Venäjän sekä Kreikan. Jatkosarjassa Kroatialle ja Espanjalle hävinnyt Suomi voitti viimeisessä ottelussaan Slovenian, mutta tämä ei riittänyt viemään pudotuspeleihin asti. Spektaakkelimainen voitto Venäjästä kisojen alkulohkossa herätti kuitenkin suurta huomiota ja ihastusta suomalaisen koripallokansan keskuudessa ja toi Susijengin kaikkien huulille.

Vaikuttavaa menoa nähtiin myös vuoden 2015 kisoissa, joissa Suomi niin ikään rankaisi alkulohkossaan itänaapuria pistein 81–79 päättyneessä ottelussa. Myös koripallojätti Ranskaa vastaan pelattu ottelu todisti susien sisukkuuden, vaikka lopulta päättyikin jatkoajalla Ranskan eduksi. Pudotuspeleissä kohdattua Serbiaa vastaan taisteltiin tyylillä, mutta ottelu päättyi kuitenkin vastustajan voittoon lukemin 94–81. Susijengin sijoitukseksi jäi lopulta hienoisen pettymyksen aiheuttanut kuudestoista sija.

EM koripallo Suomen joukkue – osallistumisvuodet ja sijoitukset

1939: 8.

1951: 9.

1953: 12.

1957: 11.

1959: 13.

1961: 14.

1963: 14.

1965: 12.

1967: 6.

1977: 10.

1995: 14.

2011: 9.

2013: 9.

2015: 16.