Vaikka koripallo onkin yksi suosituimmista palloilulajeista, ei sitä ole perinteisesti Suomessa pidetty kuitenkaan suurten yleisöjen ja tapahtumien pelinä, toisin kuin esimerkiksi jääkiekkoa. Mutta koripallon suosio on kovassa nousussa, ja tämä kehitys juontaa juurensa jo 1960-luvulle, jota voidaan edelleenkin pitää eräänlaisena suomalaisen koripalloilun kultaisena vuosikymmenenä. Tuolloin koripallon ohella myös moni muukin laji, kuten ralliautoilu ja jääkiekko, nousivat paremmin suuren yleisön tietoisuuteen.

Vuosi 2014

1970- ja 1980-luvut olivat menestyksen suhteen vaatimattomampia, mutta 1990-luvulla alkoi taas tapahtua, ja tämä kehitys on jatkunut näihin päiviin saakka. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että vuosi 2014 oli monella tapaa suuri urheiluvuosi, koska silloin tapahtui urheilumaailmassa paljon. Lontoon olympialaisista ei ollut kulunut kuin kaksi vuotta, ja jalkapallon ystävät pääsivät nauttimaan FIFA:n jalkapallon MM-kisoista. Samana vuonna kamppailtiin MM-tasolla myös koripallossa, kun FIBA järjesti koripallon maailmanmestaruuskilpailut.

Mikä sitten teki vuodesta 2014 niin merkittävän suomalaisen koripallon kannalta? Syy on varsin yksinkertainen. Tuona vuonna Suomen koripallomaajoukkue eli Susijengi pelasi ensimmäistä kertaa maailmanmestaruuskisoissa. Vielä merkittävämmäksi asian tekee se, että kyseessä oli ylipäätään ensimmäinen kerta, kun suomalainen palloilujoukkue ylsi palloilulajin MM-turnaukseen asti. EM-koripallo on toki ollut tuttua Susijengille jo aikaisemmin – aina 1960-luvulta alkaen, mutta nyt oli kyseessä aivan ensimmäinen kerta, kun Suomen joukkue pelasi maailmanmestaruustasolla.

Mukaanpääsy näihin vuoden 2014 kisoihin oli monen asian seurausta, ja mukana oli myös hitunen silkkaa onnea. Osallistumisen takana oli nimittäin niin sanottu villi kortti -menettely. Suomen joukkue oli vuonna 2014 rankattu maailmantilastossa sijalle 39, ja Kreikan, Brasilian ja Turkin ohella FIBA päätti yllättäen myöntää myös Suomen Susijengille pääsyn MM-kisoihin. Suomen sijoitukset eivät olleet olleet aivan samalla tasolla esimerkiksi Brasilian ja Turkin kanssa, ja valitettavasti villistä kortista esitettiin myös hieman ikävänsävyisiä spekulaatioita, joista villeimmissä väitettiin muun muassa, että Angry Birds –pelin tekijät olisivat lahjoneet tapahtuman järjestäjät. Suomen jääkiekon ja palloilulajien kivistä tietä seuranneet voivat kuitenkin joka tapauksessa todeta, että kerrankin suomalaisellakin maajoukkueella oli hieman onnea matkassa.

Koripallon suosion nousu MM-kisojen myötä

Joka tapauksessa Suomen nousu MM-kisoihin oli erittäin tervetullut asia myös pelin suosion näkökulmasta. Moni penkkiurheilija havahtui nimittäin tässä vaiheessa huomaamaan, että Susijengi olikin nyt mukana taistelemassa samoista mitaleista ja sijoituksista maailman kovimpien koripallomaiden kanssa. Kyse on tavallaan samasta ilmiöstä kuin 1980- ja 1990-luvuilla koettu Formula 1 -kilpailujen räjähdysmäinen suosion nousu Suomessa suomalaisten kuljettajien menestyksen myötä. Kaikki alkoi vuonna 1982, kun Keke Rosberg voitti Suomelle ensimmäisen maailmanmestaruuden, ja seuraavina vuosina Mika Häkkinen, Kimi Räikkönen kiihdyttivät lajin suosiota vielä entisestään.

Myös vuoden 2014 Suomen koripallon MM-kisapaikan seurauksena voitiin todeta, että niin katsojaluvut kuin otteluihin myydyt katsojapaikatkin lähtivät nousuun. Esimerkiksi Espanjan Bilbaoon matkusti jopa 700 suomalaiskannattajaa Susijengin perässä kannustamaan omaa joukkuettaan. EM koripallo Suomen joukkue nostaakin nyt tulevana syksynä fanien hurmoksen kattoon, kun kyseessä on kotikisat.

Koripallo uudistaa suomalaisen urheilun stereotypioita

Jo edellä mainitut jääkiekko ja moottoriurheilu –nykyään erityisesti Formula 1 – sekä myös hiihto, ampumahiihto ja monet muut talviurheilulajit on perinteisesti totuttu näkemään erityisen suomalaiskansallisina lajeina. Lisäksi maassamme harjoitetaan vielä monia huumorin sävyttämiä lajeja, kuten vaikkapa eukonkantoa ja saappaanheittoa tai suojalkapalloa. Monista yrityksistä huolimatta menestystä ei ole kuitenkaan tullut kehuttavasti esimerkiksi jalkapallossa.

Nyt onneksi koripallo on lajina rikkomassa tämän pitkäaikaisen kirouksen, ja Suomen maajoukkue on onnistunut nousemaan yhdessä maailman suosituimmista palloilulajeista MM-tasolle. Koripalloa nimittäin pelataan maailmalla moninkertaisesti enemmän kuin jääkiekkoa. Muitakin uusia lajeja on toki tullut tai on tulossa mukaan suomalaisten suosikkeihin koripallon ohella, kuten esimerkiksi jo 90-luvulla Jani Sievisen myötä alkanut uintibuumi, Kalle Palanderin innoittama laskettelubuumi, lumilautailu, tennis, golf, salibandy sekä monet muut lajit. Yhteistä näille kaikille on kuitenkin se, että yleensä jonkun urheilijan tai joukkueen menestys viitoittaa tietä muille ja samalla myös lisää merkittävästi kyseisen lajin suosiota kilpailijan kotimaassa. Juuri näin on toivon mukaan nyt käymässä myös koripallolle.

Suomalaiset koripallosarjat

Vaikka monet jo tietävätkin Suomen maajoukkueen eli Susijengin ja seuraavat sen otteluita esimerkiksi EM-kisojen, MM-kisojen ja olympialaisten yhteydessä, niin kotimaan sarjatason koripallo saattaa edelleen olla monelle varsin tuntematonta. Vai kuinka moni esimerkiksi tietää, että Uudenkaupungin Urheilijat on eräs takavuosien menestyneimmistä koripalloseuroista?

Sekä miesten että naisten ylin sarjataso Suomessa on nimeltään Korisliiga, ja tämän lisäksi koripalloa pelataan myös A-, B- ja C-divisioonatasolla. Koripallon harrastaminen on siis varsin monitasoista, ja alemman tasonkin pelaajille löytyy aina sopivia seuratasoja. Tämän lisäksi omat koripallosarjat löytyvät tietysti myös junioreille, alle 20-vuotiaille kuten myös senioripelaajillekin. Nuorimmat pelaajat, niin pojat kuin tytöt, voivat pelata 15-vuotiaissa, kun taas ylin seniori-ikäluokka on miesten 75-vuotiaiden sarja.

Onkin mielenkiintoista huomata mielenkiintoisia asioita kotimaisesta koripallosta. Vaikka Korisliigassakin näkyy samoja tunnettuja urheilukaupunkeja, kuten Helsinki ja Lahti, niin mukana on paljon uusiakin paikkakuntia, kuten vaikkapa Salo, Uusikaupunki, Lapua ja Kouvola. Tällä on merkittävä vaikutus myös urheilun ja katsojalukujen maantieteelliseen tasapuolisuuteen, sillä koripallon kautta voivat muutkin kuin vain suurimmat paikkakunnat saada näkyvyyttä urheilutoiminnalleen.

Miten mukaan koripalloon?

Mikäli kiinnostuit kotimaisesta koripallosta ja haluat etsiä lisää tietoa suomalaisista joukkueista ja aikaisempien pelien tilastoista, niin voit poiketa sivulle Basket.fi, josta löytyy paljon suomalaiseen koripalloon liittyvää tietoa. Sivustoa ylläpitää Suomen Koripalloliitto ry, joka toimii myös koripalloilun suomalaisena kattojärjestönä. Sarjatietojen, tilastojen ja pelaajatietojen lisäksi sivustolta löytyy myös esimerkiksi luonnollisesti tietoa siitä, miten koripalloharrastuksen voi Suomessa aloittaa.

Koulut ovat perinteisesti olleet paikkoja, joissa koripalloa on liikuntatunneilla pelattu, ja monilla onkin omakohtaisia kokemuksia tästä lajista nimenomaan koulun kautta. Kyseessä on siinä mielessäkin kiitollinen laji, että sitä voi pelata vuoden ympäri niin kesäisin kuin talvisinkin. Kesällä pelaaminen onnistuu ulkokentillä, joita löytyy kohtuullisesti eri taajamista ja urheilukeskuksista. Talvikautena pelaaminen puolestaan onnistuu mainiosti koulujen ja urheilukeskusten liikuntasaleissa ja -halleissa, joista lähes poikkeuksetta löytyvät korit ja peliin tarvittavat maaliviivat lattiasta.

Muutapa ei koripalloharrastuksen aloittamiseen juuri tarvitakaan, mikä onkin toinen tämän lajin hieno puoli, sillä kyseessä on nimittäin kohtuullisen edullinen harrastus. Pallo, kenttä sekä kevyt urheiluvarustus riittävät ihan hyvin harrastuksen aloittamiseen. Lajin edullisuus lienee myös yksi syy siihen, miksi se on niin suosittu niin Amerikan, Afrikan kuin Aasiankin maissa. Koripalloa voi pelata jossakin muodossa melkein missä tahansa, ja standardien mukainen koripallokenttäkään ei vaadi kovin paljon neliömetrejä. Laji on ollut suosittu kouluissa, mutta nyt toivottavasti se saa ansaitsemansa huomion myös Suomen seuratuimpien palloilulajien joukossa. Suosion nousuun on osaltaan vaikuttanut Susijengin kova työ ja menestys.